Puolessa välissä

Viime päivinä on ollut ihan kevään merkkejä ilmassa. Aurinko on ilahduttanut kirkkaudella jo monena päivänä! Ulkona on mukavaa käydä lenkkeilemässä ja nauttimassa hyvästä ilmasta.

Olenkin yrittänyt, joka päivä saada itselleen muistutuksen pysähtyä ja huomata pienia asioita, sekä nauttia niistä. Tiesin jo alkutalvesta, että tästä keväästä tulee aika tiukka. Pieni lapsi ja kaksi koulutusta päällekkäin vaati tehokasta ajankäyttöä ja suunnittelua. En toki halua opiskella lapsen kustannuksella. Kalenteri on kyllä entistäkin ahkerammassa käytössä :)

Personal Trainer opinnoissa ollaan jo puolessa välissä ja toukokuun lopussa jo siintä viimeinen jakso sekä näyttö ja valmistuminen. Viime koulutus viikonloppu oli taas erittäin mielenkiintoinen. Aiheina olivat harjoittelun kokonaisohjelmointi, harjoittelun vaikutukset elimistöön ja palautuminen sekä psyykkinen valmennus. 

Palautumisesta tuli hyviä asiota esiin. Jännä huomata edelleen, että osaan oman kokemukseen kautta paljon näitä samoja asoita. Aiemmin en pystyisi vastata kysymykseen miksi pitää palautua sarjojen välilä tietyn ajan. Vaikka itse tiesin, niin ei ollut sellaista tietoa minkä pysty kertomaan ohjattavalle. Nyt sitä tietoa alkaa olemaan enemmän ja enemmän, olen valmis jakaa sen.

Käytiin myös dynaamiset venyttelyt sekä avustetut venyttelyt. Nuo avustetut olivat todella tehokkaat. Kiitos Piia kun sain harjoitella sulla tekniikan! Piian blogi löytyy muuten täältä: http://piiantreenit.blogspot.fi/?m=1 ja hänellä löytyy myös laajemmat kertomukset opintojen sisällöistä. 

Psyykkinen valmennus onkin vieläkin mielenkiintoisempi aihe. Itse tiedän miten tärkeä tämä puoli on. Olen nähnyt monesti miten innostutaan, painetaan sata lasissa, sitten kyllästään ja unohdetaan joko juttu. Tämä kestää parhaimmassa tapauksessa 3kk ja joidenkin kohdalla vain muutama päivä. Haluaisin oppia motivoimaan ohjattavia niin että tälläistä ei tapahtuisi. Opetellaan yhdessä kestävän muutoksen tietä, eikä sesonki diettaamista. Psyyke kestää parhaiten muutoksia jotka tapahtuu hitaasti, mutta varmasti. Onneksi on asiakkaat jotka lähti tähän opiskelijan matkaan mukaan, auttamaan minua käyttämän oppimani käyttännöössä sekä saavuttamaan oman tavoitteen.

Nyt on ollut useammissa lähteissä saanut lukea miten kirjavat on PT-koulutukset. Jotkut kestää vain yhden viikonlopun ha siinä saa sitten jo PT paperit kouraan. PT ei ole suojattu nimike, joten sen käyttämiselle ei ole mitään estettä. Kuka vaan voi käyttää nimikettä.

Tietenkään en pysty kommentoimaan niiden koulutuksien järjestäjien sisältöjä ja laatuja. Silti voin sanoa että trainer4you on todella monipuolinen ja vaikka koulutuspäivien määrä (yht.12) vaikuttaa lyhyeltä, niin koulutukseen tulemiseen vaaditaan jo ennakkotietoja, joko fysioterapia koulutus pohja tai pitää olla suoritettuna hyvinvointi sekä kuntosali ohjaajan koulutukset.

PT opiskelu ei myöskään sisältä vain kuntosali harjoittelun perustuvaa ohjausta (vaikka kaikki saa hyötyä painoharjoittelusta! ), vaan myös on otettu kaikki valmennuksen perus alueet. Mm.perusanatomia, kestävyysliikunta, palautuminen, psyykkinen valmennus, ravitsemus. Se miten hyväksi Traineriksi kehittyy toki riippuu kuitenkin opiskelijasta itsestään. Oma kiinnostus toki vaikuttaa myös kehittymisen.

Näillä mietteillä on hyvä jatkaa opiskelut!

Uusi vuosi 2015

Näin se uusi vuosikin vierähti käyntiin.

Tällä suunnalla on ollut todella kiirettä koko loppuvuosi. Opiskelujen kanssa on mennyt päivä aikataulut ja rytmit aivan uusiksi. Joulukuussa oli pakko keskittyä muutamaan tenttiin. Ja sitten koitti loma ja alkoi armoton joulu, pojan 1vuotis synttäreiden sekä uuden vuoden juhlien suunnittelu ja valmistelu. Siihen meni joulukuu. Näin jälkikäteen voin sanoa, että hyvä että vain kerran vuodessa on tämä hässäkkä :) 

Treeniä joulukuun alussa olen tehnyt salilla 2krt/vko ja kotona 2krt/vko. joulukuun loppupuoli jäi ilman treenejä. Alkuvuosi alkoi flunssaisena ja nyt toivon vaan pääseväni treenien kimppuun kohta puoli.

Marraskuun lopussa oli myös ensimmäinen Personal Trainer-koulutus jakso. Ja nyt menneenä viikonloppuna olikin jo toinen. Hyvässä vauhdissa ollaan PT-opinnoissa menty eteenpäin.

Kaksi tiivistä pakettia, joista ensimmäinen oli toiminnallisen anatomian sekä lihaskuntoharjoittelun perustuva jakso. Viimeisen jakson aiheina olivat hengitys ja verenkiertoelimistön rakenne, kestävyysharjoittelu, sykkeen seuranta ja harjoitussykealueet sekä kuntoijan kuntotestaus.

Kuvissa ensimmäisen jakson lihaskunto harjoittelua.

Molemmilla kerroilla tuli reilusti tietoa, jonka omaksuminen vaati hetken aikaa ja käytäntöön viemistä. Siitä onkin erittäin hyvä, että jokainen opiskelija saa valita itselleen harjoitus asiakkaan. Asiakkaan kanssa saa vietyä opitut asiat teoriasta käytäntöön, jolloin uskon saavani vielä paljon oivalluksia ja oppimisen kokemuksia.

Toisen jakson kunto testauksen testausta.

Todella innoissani olen tästä! Mukava opiskella motivoituneiden ja samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Vaikka ekalla jaksolla huomasi miten paljon fitness kilpailu tausta hyppää esille ja sekoittaa asioita, välillä tehden jostakin perus asiasta hyvin monimutkaisen. Ja etenkin kilpa-urheilu kun on aivan eri asia kuin (kovaan)kuntoon pääseminen. Itselle on vaikea välillä muista sen asian ja pitää ne erillään. 

Halu auttaa on minulla kova ja olen innolla suuntaamassa katsetta eteenpäin. Alkaahan minulla olla työkaluja auttamiseen koko ajan enempi ja enempi. Yksi asia minkä olen myös ymmärtänyt on se, ettei tässä ammatissa voi ikinä olla täydellinen. Opittava on todella paljon ja paljon on kiinni itsestään ja omasta halusta oppia lisää. Oppia sen mikä ei ole valmiiden kansien sisällä. 

Matka opintojen seuraava jaksoa kohti jatkuu. Sillä välin yritän nauttia pojan kanssa ekasta yhteisestä talvesta, treeneistä ja elämästä muutenkin.

Mun pitää hieman hienosäätä mun PT ilmettäkin vielä, vai mitä tuumitte? Kiitos Piialle kuvista ja seurasta :)

Loman peruuntuminen

Hyvin oli toiminut uusi treeni ohjelma. Lähdettiin siis liikkeelle pienemmästä treenimäärästä ja treeniohjelma on tehty niin että kaksi salitreenia sekä kaksi kotitreenia viikossa. Salitreenit onnistuu hyvin nyt kun sali on lähempänä ja tapahtuu yleensä niin että poika nukkuu ulkona vaunuissa päiväunet mummin tai kummin kanssa tai iskän kanssa kotona. Kotitreeni onnistuu kun nukutaan päiväunet kotona. Eli hyvin nyt on alkanut luista. Tuntuu että kehitystäkin olen jopa tässä lyhyessä ajassa saanut! 

Emme kuitenkaan elää elokuvissa ja kuten arvata saattoi tosielämässä kuitenkin tulee jossain vaiheessa se MUTTA. 

Eli olo alkoi olla jo viikonloppuna hieman hassu. Sunnuntaina olinkin jo ottanut extra vitskut ja keitin pakuria höystettynä inkiväärillä. Maanantaina olin väsynyt kuin ei pitkään aikaan olis, tunsin jonkin taudin iskevän. Luulin siinä hetkenä sen olevan tavan flunssan. Muita oireita kuin väsymys kun ei ollut. Tässä kohti kieltämättä tuli jotenkin mieleen raskauden alku vaihekin :) 

Tiistaina se sitten selkeni. Aivan järkyttävä  aamupäivä. Nostan hattua niille äideille jotka selviää tälläisestä yksin pienten lasten kanssa. Näin rajua tautia ei itsellä ikinä ollut. Norovirus taisi olla kyseessä eli nyt on vielä tartuntavaara pari päivä päällä. Haluako joku? Anyone? :) Ei kyl naurata, enkä kenellekään toivo. En edes viitsi kertoa minkääntyyppistä tarkempaa oire kuvailua...huhhuh. Onneksi on ohi.

Keho tänä aamunakin oli aika kuiva vielä. En ole nähnyt vatsat parin vuoteen noin hyvin kuin nyt :D

Tässä tarinassa seuraa myös toinen MUTTA. Eli meillä oli jo kesästä asti suunniteltu lomamatka ja kone oli lähtenyt ilman meitä keskiviikko aamuna. Aamulla oli niin heikko olo ettei lähtö tullut mieleenkään. Joten annettiin asian olla. Katsotaan jos sit myöhemmin jotain. Harmittaa mutta pienen lapsen kanssa olisi liian riski lähteä matkaan kun ei ollut edes syönyt kunnolla yli vuorokauteen. Onneksi on matkavakuutus, ikinä en ole ennen ottanut mutta nyt olin ottanut. 

Vai tapahtuiko näin juuri siksi?! Tuohon tuskin kukaan maapallo asukki voi vastata joten jätän itsekin spekuloinnin siihen. 

Asiat on otettava vastaan sellaisina kuin ne tulee ja toimia sen mukaan.

Terveys on yksi tärkeimmistä asioista, ilman sitä mikään ei tunnu miltään. Tuuppa vaan unohtumaan tämä meiltä kaikilta silloin tällöin ja ajetaan pitää terveenä pysymisen itsestään selvyytenä. Ei se kuitenkaan sitä aina ole, vaikka johonkin asti hyvinkin meidän itsemme käsissä valintojemme kautta.

Pysykää terveinä!