maanantai 30. syyskuuta 2013

Kasvamista suuntaan ja toiseen

Siinähän vierahti melki reilut kaksi viikkoa jo taas viime postauksestakin! Kyllä aikaa menee nopsaa, huh!

Mitäpä tänne kuuluu, aka sama kuin enennkin. Töitä, koulua ja jänniä aikoja tuon masun kanssa. Siinäpä se onkin mun tän hetkinen elämä kiteytettynä. Ja kyllähän mä treenan, aina kun on aikaa ja/tai voimia. 

Kun käyn siinä raskausajan kehonhuolto tunneilla niin viime viikolla satuin olemaan ryhmästä ainut kuka oli paikalla ja me päätimme olla jumpaamatta ollenkaan vaan sain yläselän hieonnan reilut 45 minuuttia :D Aah! Olen muuten huomannut että mitä pidemmälle mennään sitä enemmän paikat ovat jumissa. Etenkin lähentäjät, etureidet ja niskat! Se asento kun muuttuu pikkuhiljaa. Mutta olen myös huomannut että mikäli en liiku tai liikun todella vähän (nyt en tarkoita mitään hyötyliikunta ja kävelyä yliopiston portaita kuudennelle kerrokselle! Vaan sellaista liikkumista mikä on puhtaasti liikunta!) niin paikat menee todella huonoon kuntoon nopeasti ja lakaa tulla ne oireet joista on monesti kuullut, selkäkivut, vatsavaivat, närästykset ja pääkipu. Kyllä liikunta ja sen tuoma ilo on oltava jokaisen elämässä, joka elämäntilanteessa! Sitä nyt ei mihinkään pääse. Ja hyvän olon hormoonit jotka liikkumsesta saa ei voi korvata mikään suklaapatukka tai pulla, ei edes raskauden aikana :) 
Seitsemäs kuukausi meneillään. Kyllä voi hymyillä kun on sokerirasituskin takana. 
Viime jalkatreenia on pakko hehkuttaa! Oli nimittäin HYVÄ! Kyykkäsin tangolla, sumo mavea kokeilin tehdä myös kevyesti (ja voi juma! Mikä tunne pakaroissa :)!)
Noiden kahden liikeen perään vielä reiden ojennusta ja loitonusta sekä pohkeita. Aaaw! Tää on niin mun juttu. Vatsoja ei eneää pidempän aikaan voinut tehdä kun ne ei eneää ole olleet kiinni. En maltta odottaa että pääsemme vielä tekemään aerobista enempi(onhan siihen vielö hetki, sen nyt on joutunut jättä selkeästi paljon vähemmälle. Eka syy on että hengästyn ja  alan läähättää jo portaita noustessa ja toinen että alkaa tulla harkka suppareita todella herkästi silloin. Eli ei ei. 

Palataan taas!

2 kommenttia:

  1. Loistavaa kehitystä!! Varsinkin keskivartalosta huomaa että on mennyt treeni perille! ;)

    Ei vaan, loistavaa että jaksat ja pystyt vielä treenaamaan. Se vaan täytyy hetki ottaa ilo irti vähän kevyemmistä treeneistä, eikä sitten aikaakaan kun oon taas jo isojen rautojen parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos :)
      Kovasti onkin yrittänyt saada keskivartaloon isää tavaraa, kun tuosta vatsan erottuvuudesta on aina tullut moitetta kisoissakin :D Nyt erottuu!

      Joo jospa ne painot mua odottanee vielä hetki!

      Poista